Päiväkoti Kalinka

Kalinkassa kohtaa kaksi kieltä ja kulttuuria. Kalinkan toiminta vastaa suomalaisen yhteiskunnan muuttuviin sosiaali– ja koulutuspoliittisiin tarpeisiin ja heijastelee uusia tarpeita kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa ja –opetuksessa.

Kalinkassa kehitetty kielileikkimenetelmä on tehokas ja hauska päiväkoti-ikäisille lapsille suunniteltu kielenoppimismuoto. Varsinaisten suunniteltujen ja ohjattujen kielenoppimistuokioiden lisäksi päiväkodissa tehdään monista päivittäisistä käytännön tilanteista osittain tai kokonaan venäjänkielisiä. Suomen kielen oppimisella ja vahvistamisella on keskeinen sija Kalinkassa. Venäjänkielisten perheiden lapsille Kalinka tarjoaa pehmeän laskun suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kasvatus ja opetus tapahtuvat lapsen yksilöllisten tarpeiden ja kiinnostuksen pohjalta. Päiväkodin toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon lapsen oma aktiivisuus ja sen kautta tapahtuva kehitys sekä elämysten kokeminen yhdessä muiden lasten kanssa. Yksilöllistä oppimista mahdollistavat uudet menetelmät varhaiskasvatuksessa, pienryhmät ja projektityöskentely sekä lisääntyvä tietokoneen käyttö. Tapakulttuuri ja kansainvälisyys kuuluvat Kalinkan arkeen siinä missä juhlat ja erilaiset tapahtumatkin.

Kalinka on neliryhmäinen kunnallisiin päiväkoteihin rinnastettu päiväkoti. Jokaisessa lapsiryhmässä työskentelee suomenkielinen, kaksikielinen ja venäjää äidinkielenään puhuva kasvattaja. Tällä vaikutetaan kielen perusteiden sekä oikean ääntämisen ja intonaation oppimiseen.

Liimapuupalkkien käyttäminen kantavina rakenteina ja sisäparvien käyttö mahdollisti sen, että päiväkodin leikkihuoneet sekä rakennuksen sisäosa kohoavat sirosti yksikerroksisen rakennuksen kattotasosta. Elementtirakenteisen puutalon ulkoverhous on vaaleaksi maalattua vaakalaudoitusta, vuorilaudat puhtaanvalkeita, ikkunat moniruutuisia. Sisustuksessa ja kalusteissa on käytetty puuta, luonnonmateriaaleja ja vaaleita lämpimiä värejä.

Vuonna 1990 valmistuneen Kalinkan rakennuttajana toimi Päiväkotikiinteistö Kalinka Oy, jonka perustajia olivat Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistys ry:n ohella Suomi-Neuvostoliitto Seura ry (nykyään Suomi-Venäjä-Seura) ja Venäläinen Kulttuuri-Demokraattinen Liitto Suomessa ry. Samat yhdistykset olivat v.1955 luomassa Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyönä naapuritontilla toimivaa vuodesta 1977 Suomen valtion omistamaa Suomalais-venäläistä koulua.