Kielileikkimenetelmä (Kalinkan menetelmä)
Osa päiväkoteihimme tulevista lapsista puhuu äidinkielenään suomea. He opettelevat päiväkodissa venäjän kieltä vieraana kielenä ja samanaikaisesti heidän äidinkielensä kehittymistä tuetaan. Osa lapsista on venäjänkielisiä. Näiden lasten äidinkielen taito säilyy ja kehittyy kanssakäymisessä muiden venäjänkielisten lasten ja venäjänkielisten kasvattajien kanssa. Venäjänkieliset lapset oppivat suomea ollessaan päivittäisessä kanssakäymisessä päiväkodin suomenkielisten lasten ja kasvatushenkilöstön kanssa. Kolmas päiväkoteihimme tulevien ryhmä on kaksikieliset lapset, joilla molemmat kielet ovat joko yhtä vahvoja tai toisen kielen taito on vahvempi kuin toisen.

Ryhmissä työskentelevien kasvattajien (lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien) tehtävät voidaan jaotella suunnilleen seuraavasti:
  • Suomenkielinen lastentarhanopettaja puhuu lapsille suomea. Hänen tehtävänään on ylläpitää, tukea ja kehittää suomenkielisten lasten äidinkielen taitoa ja opettaa suomen kieltä venäjänkielisille lapsille. Suomenkielinen lastentarhanopettaja huolehtii siitä, että ryhmässä noudatetaan suomalaisissa päiväkodeissa yleisesti hyväksyttyjä kasvatusperiaatteita.
  • Venäjänkielinen lastentarhanopettaja puhuu lapsille venäjää. Hänen tehtävänsä on ylläpitää venäjänkielisten lasten äidinkielen taitoa mahdollisimman korkealla tasolla ja opettaa venäjän kieltä suomenkielisille lapsille.
  • Kaksikielinen kasvattaja pitää ohjattuja opetustuokioita, joiden aikana lapsille opetetaan venäjää kielileikkimenetelmän tarpeisiin luotua välineistöä käyttäen. Kaksikieliset kasvattajat toimivat välittäjinä, kun jommassakummassa kielessä tulee vastaan outoja ilmaisuja.

Kun kasvatushenkilöstöön kuuluva puhuu äidinkieltään päivittäisissä tilanteissa, hänen käyttämänsä sanonnat jäävät lasten mieliin siksi, että ne toistuvat (ota pyyhe... istukaa... voi, kuinka kaunis nukke...). Kieltä opitaan tilanteissa, joissa kasvattajan sanallista viestiä tukee selkeä esineisiin/tavaroihin sidottu tilanneviesti (Missä on lautasesi? Ota sakset oikeaan käteen ja leikkaa varovasti viivaa pitkin! Ja nyt kolme hyppyä!). Abstraktisemmat kanssakäymisen muodot (keskustelu, kaunokirjallisuuden lukeminen, roolileikit) ovat aluksi mahdollisia vain äidinkielellä. Vieraan kielen taidon kasvaessa lapset alkavat matkia ikätovereitaan, jotka käyttävät kieltä äidinkielenään. Vasta paljon myöhemmin vierasta kieltä käytetään omien ajatustensa ilmaisuun.

Venäjän kielen oppituokioiden aikana opetellaan sanoja, jotka kuuluvat päiväkoti-ikäisen lapsen kiinnostuksen piiriin. Sanat on luokiteltu aiheittain ja lasten ikärakenteen huomioon ottaen. Opetusprosessi sisältää uuden sanan opettelun, opitun vahvistamisen, opitun kertaamisen, opitun yhdistämisen ja käyttämisen mm. fantasiatilanteissa. Jokaisen päiväkodissa vietetyn viikon aikana lapsi oppii leikin myötä uusia sanoja ja sanontoja, tutustuu runoihin ja lauluihin, osallistuu foneettisiin harjoituksiin, piirileikkeihin tai muihin leikkeihin, jotka liittyvät sisällöllisesti venäjän kieleen. Toiminnassa on otettu huomioon lapsen psykologiset mahdollisuudet.

Päiväkoti Kalinkassa on tullut tavaksi työstää satuprojekteja. Yksi satuprojekti voi kestää useita kuukausia, joiden aikana lapset tutustuvat valittuun satuun. Aluksi satua kuunnellaan, siitä keskustellaan, katsellaan satuun liittyviä kuvia ja videota sekä käydään satua läpi näytelmän muodossa. Myöhemmin mukaan tulevat sadun aiheeseen liittyvät piirustukset, muovailuvahatyöt, ruokaperinne, musiikkituokiot, roolileikit, pukunäytelmät, pöytäteatteri jne. Projekti päättyy yleensä juhlaan, jonka pääsisältönä on kaksikielinen satunäytelmä.
Ekaterina Protassova